Trek Enduro SM5 Tahko - kisaraportti

Käymässä nukkumaan.

MTB Järvenpään edustus oli näissä karkeloissa aika vähäinen. Vain minä lähdin Tahkolle. Kyydin ruinasin helsinkiläiskaverilta ja matkaan lähdettiin jo perjantaina. Kaveri kimppamajoittui mökissä, joten sain viettää laatuaikaa kahden konkelini kanssa hotellihuoneessa.

Harjoituspäivä

Olo oli hyvin nukutun yön ja tuhdin aamiaisen jälkeen hyvä. Alkuperäinen ajatus oli päästä mäkeen heti hissien alkaessa pyörimään yhdeltätoista. Erikoiskokeita oli monta, yhteensä seitsemän. Osa niistä ajettiin vain yhteen kertaan, osa kahteen. Aikaa harjoitteluun oli seitsemän tuntia, joten eiköhän niihin ehtisi tutustua. No, kuinka ollakaan aamiainen vähän venähti ja muutenkin etenin kiireettömästi, joten aikataulu alkoi heti vähän lipsumaan. Vähän ennen yhtätoista pääsin viimein hotellihuoneesta liikkeelle ja kisakeskukseen ilmoittautumisjonon perälle. Yllättäen aika moni muukin oli heti aamusta liikkeellä ja jono oli pitkä.

Olin tälläkin kertaa vakaasti päättänyt lämmitellä kunnolla ennen rinteeseen menoa. Koska opeteltavaa oli paljon ja aikaa vähemmän kuin oli tarkoitus, houkutus hyökätä suoraan mäkeen oli suuri. Olin kuitenkin jo ottanut normilenkeillä tavaksi pyöritellä vartin verran lämpöjä päälle ja tehdä sen jälkeen venyttelyt strategisille alueille, joten tiesin kuinka paljon mukavampaa sen jälkeen on ajaa. Niinpä en tällä kertaa sortunut, vaan pysyin suunnitelmassa. Kyllä olen nyt ylpeä itsestäni. Hyvä Eero!

Ajo tuntui kulkevan lauantaina hyvin. Ajoin kaikki muut pätkät kahteen kertaan, paitsi helpoiksi luokittelemani erikoiskokeet "Länsi", "Rahasmäki" ja "El Grande". Saatoinpa ajaa jotkut kolmeenkin kertaan, en pitänyt niin tarkkaa lukua. Ajatus oli ensimmäisillä laskuilla pysähdellä katsomaan ajolinjoja hankaliin paikkoihin, mutta aika vähän sitä tein. Ajoin myös ajatuksella "ajetaan nyt, kun kerran tänne asti on lähdetty" ja niinpä jalat olivat melko tyhjät loppupäivästä. Tässä on siis pari parantamisen kohdetta ensi kaudelle.

Kisapäivä

Heräsin aamulla vähän ennen kellonsoittoa. Olin siis ajoissa aamiaisella. Tapio Kymäläinen kysyy blogissaan, maistuuko kisa-aamun aamiainen aina pahalta. Ei varsinaisesti pahalta, mutta kovin huonosti ruoka putoaa ja jo parin näykkäisyn jälkeen on vatsa täynnä. Hotellille annan pisteitä siitä, että sain ilman lisämaksua jatkettua huoneeni varausta iltapäivään, eikä tarvinnut ruveta pakkaamaan autoa heti aamusta. Aamiaisen jälkeen vedin vain ajokamppeet päälle ja menin ajajakokoukseen.

Kuva: Kosti Koistinen

Ajajakokouksen jälkeen oli hyvin aikaa lämmitellä ja venytellä. Olin kuitenkin vähän turhankin aikaisin liikkeellä. Oman lähtövuoron odottaminen, hisseille siirtyminen ja hissimatka huolehtivat, että erikoiskokeelle lähtöä odottaessa olo alkoi olla jäähtynyt.

EK1 — B

Savo MTB on tehnyt hyvän rataesittelyvideon erikoiskokeesta. Pari ensimmäistä mutkaa ja ensimmäinen metsäosuus menivät harjoituspäivänä ihan mukavasti. Nyt ne menivät kankeasti ja vähän kohlaten. Sen jälkeen ajo sujui parhaimmillaankin vain ihan mukavasti loppukivikkoon asti. Siellä ajauduin liikaa vasemmanpuoleiselle linjalle, minkä takia viimeinen mutka oikealle meni hitaasti. Pätkäsijoitus 40. ajalla 2:50.25.

Väärä linja harjoitupäivänä kokeiltuna. (C) Daniel Caswell, used under license

EK2 — Länsi

Tämä erikoiskoe jäi vähän kalvamaan harjoituspäivänä. Ajoin pätkän vain kerran, mutta se olisi ehkä ansainnut toisenkin kerran. Melkein jokainen mutka tuntui tulevan yllätyksenä. Pitokin tuntui olevan paljon huonompi kuin harjoituspäivänä. Varsinkin takana olisi voinut olla vähän pitävämpi rengas. Loppusijoitus 51. ajalla 1:33.88. Kankeaa.

EK3 — Rahasmäki

Tälle erikoiskokeelle oli kaikista pisin siirtymä, joka kulki aika tarkkaan Tahko MTB maratonin reittiä pitkin. Itse erikoiskoekin oli osa maratonreittiä, joten se oli melkein tuoreessa muistissa – olenhan ajanut sen yhteensä kolme kertaa vuosina 2010 ja 2011. Silloin alla oli jäykkäperäinen pyörä, joten olihan se aika erilainen ajaa tällä kertaa. Sijoitus 29. ajalla 2:59.12. Jotain tuntumaa ajamiseen alkoi ilmeisesti löytyä. Palauttelu tapahtui kampeamalla hiekkatietä pitkin takaisin hissien yläasemalle.

EK4 — El Grande

Tämäkin erikoiskoe on osa maratonreittiä, mutta toisin kuin maratonilla, nyt se ajettiin toiseen suuntaan. Kyseessä on kivikkoinen kärrytie. Loppujen lopuksi melko loivaa alamäkeä, jossa sai polkea melkein kokoajan. Pätkällä oli oikeastaan vain yksi mutka, joka oli jossain määrin hankala. Siihen oli ilmeisesti harjoituspäivän aikana muodostunut oikaisulinja, jonka huomasin hieman liian myöhään, jotta olisin sitä ehtinyt hyödyntää. Aika loppupäässä erikoiskoetta huomasin ketjujen tippuneen rattaalta ja viimeinen suora meni rullaillen maaliin. Loppuaika 4:19.37 olisi voinut olla jonkun sekunnin parempi, jos ketjut olisivat pysyneet rattailla. Nyt sijoitukseksi jäi 40. Rataesittelyvideo.

El Grande voi paikoin olla jopa lennokas. Kuva: Mika Salminen

EK5 — Oldskool

El Grande päättyi hyvin lähelle hissien ala-asemaa. Pomppasin siitä suoraan hissiin ja kohti Oldskoolia. Hissin yläasemalta oli vielä vähän hiekkatietä ylämäkeen ja kas, krampithan ne siellä kintuissa alkoivat tuntumaan. Työntelin pyörää hetken aikaa ja ne menivät ohi. Tuli tosiaan ajettua vähän liian innokkaasti lauantaina. Kuntokin voisi tietysti olla parempi. Ja varsinkin El Granden kaltaisen polkuvoittoisen pätkän jälkeen kevyt pyörittely ennen hissiin menoa olisi fiksua.

Ennen pätkälle pääsyä kerkesin vielä hieman jalkoja heiluttelemaan ja venyttelemään. Erikoiskokeen alku oli poljettavaa metsäosuutta. Yllätyksekseni jalat olivat suht hyvän tuntuiset ja jaksoin kohtuullisesti polkea. Poljettavan osuuden jälkeen tultiin rinteeseen, jossa oli off-camber mutkia. Seuraavalla metsäosuudella, oli tiukka mutka, jota tuli harjoituksissa hieman katseltua. Siihen oli ilmestynyt vaihtoehtoinen, huomattavasti mutkaa loiventava linja, mutta huomasin sen aivan liian myöhään. Fiksumpi linja näkyy Eero Honkalan videolla kohdasta 2:15 eteenpäin. Rataesittelyvideolla näkyy minunkin käyttämäni linja.

Sijoitus 28. ajalla 4:09.00. Yllättävän hyvä, kramppailu huomioiden.

EK6 — SkiMac

Tämä oli mielestäni aika hauska pätkä. Paljon off-camberia niin mutkissa, kuin suorillakin. Pätkällä oli yksi todella kinkkinen off-camber mutka, joka ei vain mennyt, ei harjoituksissa, eikä kisassakaan. Viimeisen metsäosuuden jälkeen, kun tultiin rinteeseen ja olisi pitänyt alkaa polkea, piti pysähtyä laittamaan ketjuja takaisin paikoilleen. Teoriassa nopea operaatio, mutta aika sähläämiseksi se sitten kiireessä meni. Ajalla 3:32.75 sijalle 33. Rataesittelyvideo.

Skimacin jälkeen pidettiin kisassa tauko, jotta viimeisimmätkin reitille päässeet kuskit ehtisivät rauhassa ajaa ensimmäiset erikoiskokeet ennen kuin kärki lähtee toiselle kierrokselle. Tauko meni nurmikolla loikoillen ja kaverin kanssa turisten. Oli toisaalta hyvä, että jalat saivat vähän enemmän lepoa, mutta toisaalta huoletti, miten seuraava kierros käynnistyy.

EK7 — B

Tauon jälkeen taas pätkälle B. Lämmöt olivat karanneet kropasta ja ajo tuntui aluksi jäykältä. Parin ensimmäisen mutkan jälkeen, kun tuli aika polkea, heti ensimmäinen kolmasosa kampikierroksesta tuntui hassulta. Vilkaisin alas ja kas, ketjut olivat tippumassa taas! Sain pelastettua tilanteen polkemalla taaksepäin, mutta seuraava metsäosuus meni sitten vähän kohlaamiseksi ja ketjujen tuijotteluksi. Loppupätkä meni ihan mukavasti ja sain jopa pari sekuntia pois edelliseen vetoon verrattuna. Pätkäaika 2:48.25 ja sija 39.

Kuva: Kosti Koistinen

Hissimatkalla pähkäilin ketjujen putoamista. El Grande oli aika röykytystä, joten ei sinänsä ihme, että ketjut putosivat. SkiMacilla ketjut kuitenkin lähtivät melko tasaisella osuudella. B:lläkään ei siinä kohdassa mitään hirmuista rymyytystä ollut. Katselin ratasta vähän tarkemmin ja huomasin, että rattaan ja bashguardin (iskusuoja) väliin oli kertynyt komea kerros maa-ainesta, joka varmastikin oli nostanut ketjut pois rattalta. Kaivelin taskunpohjalta tyhjän energiageelipussin ja tongin sen avulla mähnät pois.

EK8 — Länsi

Täytyy hieman useammin kaivella kurat pois rattaan kyljestä. Eron huomasi polkiessa selvästi. Ajassa se ei tällä pätkällä kuitenkaan juuri näkynyt. Reilu sekunti likistyi kuitenkin. Aika oli 1:32.38 ja sija 47. Rahasmäkeä ja El Grandea ei tällä kierroksella ajettu, vaan kammettiin hiekkatietä takaisin mäen päälle ja suoraan Oldskoolille.

EK9 — Oldskool

Erikoiskoe meni oikeastaan hyvin samalla tavalla kuin ensimmäisellä kierroksellakin. En taaskaan muistanut tai huomannut valita fiksumpaa koukkauslinjaa, joka olisi helpottanut tiukkaa mutkaa. Lopun dh-radalla tuli joku pieni tökkäys tällä kertaa, mutta hyvin se silti meni. Aika parani ensimmäisen kierroksen vetoon nähden huimat neljä sadasosaa ollen 04:08.56 ja sillä saavutti viisi pykälää paremman sijoituksen, eli 23.

Kuva: Kosti Koistinen

EK10 — El Finale

Niin kuin nimi antaa ymmärtää, kisan viimeinen erikoiskoe.

"El Finale on tämän vuoden uusin tulokas. Alussa hapot nostetaan pintaan hieman loivemmalla ja leveemmällä, mutta rullaavalla metsäuralla sekä huoltotie pätkällä. Ravintolan ohituksen jälkeen kaarretaan jokuselle rinnemutkalle ja sitten tarjolla on jotain ihan muuta. Tahkon toiseksi vanhin dh-kisarata on valjastettu enduro moodiin ja se tarjoilee liioitellun määrän kiveä ja juurta kaikissa muodoissa." – Rataesittely

Alun loivempi ja leveempi tuli rullailtua rauhakseen. Huoltotielle noustessa taisin silti saavuttaa maksimisykkeeni. Siltä se ainakin tuntui. Huoltotien rullailin satulasta vähän palautellen ja niin henkisesti, kuin fyysisestikin valmistautuen dh-kisarataa varten. Harjoituspäivänä testasin paria eri linjaa parissa eri kohdassa dh-rataa ja nyt ne tuntuivat menevän nappiin. Loppuaika 03:27.94 ja sijoitus 27.

Jyrkkää El Finalella. Kuva: Kosti Koistinen

Vaikka Sappeen radat olivat mahtavia, nämä kyllä veivät voiton. Tahkolla on ihan kivasti korkeuseroa ja radat olivat monipuolisia ja sujuvia. Erittäin iso kiitos ratojen rakentajille! Vielä kun bike park -puoleen panostettaisiin enemmän, Tahkolle voisi mielellään lähteä viikonlopuksi ajamaan vaikka matka onkin aika pitkä.

Kisat menivät kaiken kaikkiaan ihan hyvin. Mitään isompia kommelluksia ei sattunut. Ajo tuntuu aina olevan aluksi jäykkää. Jotain niiden ensimmäisten erikoiskokeiden parantamiseksi pitäisi keksiä. Ajaa lämmittelyiksi yksi pätkä? Aikaa erikoiskokeilla paloi yhteensä 31:21.50, joka on 4:08.62 enemmän kuin kilpailun nopeimmalla, eli Matti Lehikoisella. Sijoitus oli EBAn (Extreme Bike Association ry) speed rankingin mukainen 29. Eli ilmeisesti ajoin omalla tasollani.

Koko kauden loppupisteissä päädyin sijalle 30. Jos olisin saanut Jyväskylän kisoista tuloksen, olisi se kuitannut todella surkeasti menneen Messilän kisan ja sijoitus olisi ollut jonkun pykälän parempi. Tavoite oli kolmenkympin joukkoon ja se täyttyi, joten ihan tyytyväinen voin olla. Varsinkin kun tänä vuonna tuntuu lajin pariin tulleen paljon todella nopeita uusia naamoja. Kai tässä pitäisi yrittää kehittyä, jos meinaa pysyä vauhdissa mukana.

Lopuksi vielä iso kiitos EBA:lle, kaikille ratoja suunnitelleille ja rakentaneille, Kostille, Danielle ja kaikille muillekin kameroiden kanssa hyörineille sekä kaikille kilpakumppaneille, joiden kanssa on tullut turistua harjoituksissa ja siirtymillä. Näihin kuviin ja tunnelmiin.

(C) Daniel Caswell, used under license