Maastopyöräenduron SM-sarjan kolmas osakilpailu ajettiin Rovaniemellä, Ounasvaaran Bike Parkissa sunnuntaina 3. elokuuta. Koska matka Järvenpäästä Ounasvaaralle on pitkä ja kuljetettavan tavaran määrä oli runsas, valikoitui kulkuneuvoksi kaverin reissun ajaksi lainaksi saama pakettiauto. Tällä kyydillä MTB Järvenpäästä lähti edustamaan kolme miestä ja mausteeksi mukaan saatiin yksi helsinkiläinenkin. Matkaan lähdettiin perjantaiaamuna ja iltasella majoituimme hotelli Santasportiin.
Lauantaina oli ohjelmassa tutustuminen erikoiskokeisiin, joita oli neljä ja jotka ajettaisiin kukin kolmeen kertaan. Tällä kertaa pätkille oli annettu nimetkin.
1., 5. ja 9. erikoiskoe, nimeltään Letkee, oli nimensä mukaisesti letkeä pätkä. Harjoituspäivänä ei tullut kovin hyvin tutustuttua tähän erikoiskokeeseen, joten kisapäivänä vasta kolmannella kierroksella pätkä alkoi olla muistissa, eikä jokainen mutka tullut enää yllätyksenä.
2., 6. ja 10. erikoiskoe, Retro, hyödynsi bike parkin reittejä. Tämän ja Letkeen tyyliset erikoiskokeet eivät vähäisestä bike park -kokemuksesta johtuen ole vahvinta aluettani. En vain uskalla päästellä niin kovaa, kuin ehkä pystyisin. Tähän ei kai auta kuin koittaa päästä mahdollisimman usein ajamaan bike parkeissa. Lähimmät bike parkit ovat melkein tunnin ajomatkan päässä Järvenpäästä ja hissit käynnistetään niin myöhään, ettei perheellinen tohdi kovin usein niissä pyörimään. Mites muut aika- ja asuinpaikkarajoittuneet, mitä teette vauhtipäätä kohentaaksenne?
3., 7. ja 11. erikoiskoe, Rysky, oli aika, no, rysky. Tämä erikoiskoe oli linjattu melko neitseelliseen maastoon, joka kului mutakuoppien ryydittämäksi kivikoksi. Muutamissa paikoissa sai olla aika tarkkana ajolinjojen kanssa. Ensimmäisellä kierroksella ajo meni mukavasti. Toisella kierroksella ajauduin erään mutkan jälkeen vähän kanervikon puolelle, eturengas tökkäsi johonkin ja koin niin sanotun "Over the Bar" -elämyksen. Kolmannella kierroksella käväisin hieman saman kanervikon puolella, mutta pysyin pystyssä.
4., 8. ja 12. erikoiskoe, nimeltään Happo, oli aluksi jalkoja hapottavaa tasamaa- ja kivikkopoljentoa. Loppuosaltaan pätkä oli vähän vauhdikkaampaa ajoa.
Toisen kierroksen jälkeen siirtymätaipaleella huomasin, ettei takavaihtaja toimi kovin hyvin. Polun varressa diagnosoin itse vaihtajan ottaneen iskua ja rikkoutuneen. Hetken jo harkitsin keskeyttämistä, mutta koska pystyin kuitenkin käyttämään muutamaa vaihdetta välitysten keskivaiheilta, päätin ajella viimeisen kierroksen leppoisasti. Kotona sitten selvisi, että vaihtajankorvake olikin vain vähän vääntynyt ja vaihtajan säädöt olivat menneet pois paikoiltaan.
Tärkeintä ei ole tulokset vaan hyvät valokuvat. Koska tällä kertaa valokuvasaalis jäi harvinaisen laihaksi, katsellaanpa hieman niitä tuloksia. Itse olin kokonaistuloksissa 19., mihin olen todella tyytyväinen. Omalta osaltani erikoiskokeiden sijoitukset ja ajat menivät näin:
| EK1/5/9 Letkee | EK2/6/10 Retro | EK3/7/11 Rysky | EK4/8/12 Happo |
| 31 - 02:26.81 | 29 - 02:13.12 | 19 - 02:49.31 | 19 - 02:46.25 |
| 33 - 02:25.82 | 32 - 02:12.13 | 30 - 02:53.06 | 21 - 02:47.19 |
| 21 - 02:22.87 | 24 - 02:09.93 | 12 - 02:41.00 | 21 - 02:47.01 |
Yleensä pyrin ajamaan erikoiskokeet kierros kierrokselta tasaisesti läpi ja kahdella ensimmäisellä kierroksella siinä aika hyvin onnistuinkin. Kaatuminen Ryskyllä toisella kierroksella näkyy, mutta muuten sekunnin ero per pätkä ei ole kovin paljon. Viimeisellä kierroksella koitin välttää vaihteiden vaihtamista sekä ylenmääräistä polkemista ja vain nauttia ajamisesta. Kaikilta paitsi viimeiseltä erikoiskokeelta hävisi useampi sekunti ajasta pois! Aikamoista. Tämä kertoo karua tarinaansa siitä, kuinka paljon tärkeämpää tässä lajissa on hyvä ajotekniikka kuin raaka voima.
Entä, jos olisin ajanut kaksi ensimmäistä kierrosta yhtä hyvin kuin viimeisen kierroksenkin? Lopputuloksesta olisi lähtenyt puoli minuuttia pois, mikä olisi vienyt – ihan samalle sijalle kuin nytkin. Tuloslistaa alaspäin mentäessä kuitenkin puolen minuutin sisällä perässäni on viisi nimeä.
Simo Kalatie on askarrellut tuloksien pohjalta havainnollisia graafeja. Alla olevasta "kokonaisero kärkeen" -kuvaajasta näkee, että ajajista muodostuu selkeitä ryhmiä.
Jos siis olisin ajanut sen puoli minuuttia paremman ajan, olisin päässyt seuraavan ryhmän hännille. Jospa sitä sitten ensi viikonloppuna Sappeella malttaisi ajaa enemmän ja polkea vähemmän.
